Nyt olemme muutamana viime päivinä tulleet niin myöhään takaisin majapaikkaan, ettei blogia ole tullut kirjoiteltua. Meinaan kuitenkin kertoa kaikesta, mitä olemme tehneet, hieman myöhässä vain.
Keskiviikkona 22. päivä suuntasimme nokkamme Kamakuraan. Seuraamme liittyi meidät viime viikolla taidenäyttelyyn vienyt japanilainen.
Matka Kamakuran asemalle vei junalla noin 50 minuuttia, mutta emme jääneet sinne, vaan jatkoimme matkaa Enodenillä Hasen asemalla, jonka lähistössä sijaitsee Koutouku-temppeli ja daibutsu eli jättimäinen buddhan patsas.
Ennen tätä kävimme kuitenkin syömässä mukavassa kahvilassa lounas-voileipäsetin. Oli todella maukasta, ja kiva saada pitkästä aikaa leipää. ^^
Syömisen jälkeen suuntasimme siis Daibutsun luokse ja no... olihan se iso. Alue oli muuten hyvin pieni, siinä ei muuta ollut kuin itse buddhan patsas ja pieni myymälä. Sisäänpääsymaksu alueelle oli muutaman sata yeniä (ehkä 200? en voi muistaa) ja myös itse patsaan sisälle pääsi käymään (on sen verran ontto) vaivaisella 20 yenin lisämaksulla.
Eipä siitä buddhasta sen enempää.
Kävelimme takaisin asemalle päin ja katselimme erinäisiä matkamuistomyymälöitä.
Aseman tienoilla japanilainen seuralaisemme kysyi meiltä, josko haluaisimme nähdä meren ja tästä kiinnostuneita koukkasimme vielä rannan kautta. Niin sitä vain miettii miten innostunut ihmislapsi voikaan olla jostain yksinkertaisesta asiasta. Kahlailimme ihanan lämpimässä merivedessä ihan innoissamme vaikka kuinka kauan. ^^ Jos vain jaksamme ja ehdimme, meinasimme käydä vielä ensi viikolla siellä uimassa. Hassua oli kyllä se, ettei rannalla ollut yhtään lokkeja. Outoa.
Merestä nautittuamme menimme Enodenillä takaisin Kamakuraan. Kävelimme ostoskadun läpi ja vilaisimme muutamaan kauppaan, mutta päämääränämme oli pyhäkkö Tsurugaoka hachimangu. Siellä oli avara piha ja korkeat portaat itse pyhäkölle. Portaiden yläpäästä oli komeat näkymät pidemälle Kamakuraan.
Tämän pyhäkön jälkeen kävimme vähän herkuttelemassa (jätski-kakigooriannos) ja jatkoimme matkaa vielä kolmannelle pyhäkölle. Matka sinne oli pidempi kuin "oppaamme" oli ajatellut, joten kävelimme sitten hirveässä kuumuudessa pilvettömän taivaan alla parikymmentä minuuttia. Osa matkasta oli vielä jyrkkää ylämäkeä, koska tämä nimenomainen pyhäkkö on jossain vuoren sisässä tai jotain. Ainakin tunnelia pitkin sinne lopulta mentiin.
Tämä Zeniarai Benten oli aikamoisen sekalainen ja tukkoinen verrattuna useimpiin näkemiini pyhäköihin, mutta ihan viihtyisä silti. Vierailumme tarkoituksena oli pestä rahaa, jotta meistä tulisi miljonäärejä. Tällä pyhäköllä on kuulemma sellainen ominaisuus, että jos siellä olevassa vedessä ihan kirjaimellisesti pesee kolikoita, tulee rahaonni suosimaan. Pestyäni kolikoitani löysin heti 10-yenin kolikon maasta... ehkä tämä toimii sittenkin. x)
Rahanpesun jälkeen palasimme takaisin ostoskadulle shoppailemaan kylliksemme ja sitten palasimme takaisin Tokioon päin. Matkan varrella oli sen verran selkeä sää, että näimme myös vilauksen Fujista! Hienonnäköinen kyllä. ^^
Japanilainen seuralaisemme kertoi Kamakuraa sanottavan pikku-Kiotoksi siellä olevien noin 200 pyhäkön ja temppelin takia. Hän myös sanoi, että oli hyvä, että vierailin Kamakurassa ensin, sillä tulen luultavasti vierailemaan myös Kiotossa tämän vuoden aikana ja olisin Kioton jälkeen pettynyt Kamakuraan. x) Hyvä näin päin siis.
♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti