Porukkaa oli vaikka muille jakaa, lähinnä kuitenkin nuoria. Katu oli täynnä pieniä kauppoja, joissa myytiin kaikennäköisiä vaatteita, kenkiä ja asusteita (laukkuja, hattuja, aurinkolaseja, koruja ja vaikka mitä muuta). Oli myös sellasia pieniä kellaripaikkoja, joista löytyi kaikennäköistä (lähinnä Jpop-) fanikrääsää. Niissä emme kuitenkaan käyneet tällä kertaa sisällä, kun tavallaan vain kävelimme Takeshita Doorin läpi. Menemme kuitenkin ehdottomasti uudestaan.
(Muuten, Takeshita Doorista tuli hyvin vahvasti mieleen Taipein Ximenin kaupunginosa... paljon samankaltaisuutta.)
Takeshita Doorin jälkeen lähdimme suuntaamaan viereiselle Omotesandolle, joka edellisen tapaan on ostoskatu, joskin paljon pidempi ja paljon kalliimpi. Emme kuitenkaan ehtineet perille asti, kun jo rupesi satamaan ja melko voimakkaasti sitten. Päätimme sitten mennä siinä välissä syömään, vaikka paikkaa ravintolastakin saimme odotella vartin verran. Ruoka oli kuitenkin oikein hyvää.
Kun poistuimme ravintolasta, sade oli tauonnut hetkeksi ja lähdimme käppäilemään Omotesandoa pitkin. Sade ei kuitenkaan kovin kauaa pysynyt poissa, joten hetken oleiltuamme sateensuojassa, juoksimme conbininiin (lähikauppa) ostamaan sateenvarjot. Nyt minäkin sitten omistan sellaisen kuuluistan japanilaisen läpinäkyvän sateenvarjon. :DD
Uusien varjojemme turvin jatkoimme matkaa ja näimme yllättäen Marimekon liikkeen! Käyn vielä myöhemmin uudestaan katsomassa hintatasoa, mutta tällä kertaa tyydyimme vain kuviin.
Muuten(kin) Omotesandon liikkeet olivat juurikin suuria kansainvälisiä brändejä, kuten Luis Vuittonia ja Tommy Hilfigeriä.
Seuraavaksi päädyimme Omotesando Hillsin ostoskeskukseen. Se on kuulemma kuuluisa myös japanilaisten keskuudessa sillä sitä näkyy usein tv-ohjelmissa ja elokuvissa. Olihan se hieno paikka; kaupat olivat rakennuksen reunustoilla ja keskellä tyhjän tilan päällä killui iso sinivalaan malli.
Ostoskeskuksesta löytyi myös skandinaavista designia, johon lukeutui tällä kertaa myös Suomi ja Iittala, Arabia ja muumit.
Suomi oli myös edustettuna ravintola-kahvilassa, jonka nimi oli Kurkku 3.
Ostoskeskuksen jälkeen suuntasimme Shibuyaan. Shibuyassa näimme kuuluisan Hachiko-patsaan (Hachiko-niminen koira odotti isäntäänsä töistä joka päivä samalla paikalla ja kun isäntä yllätäen kuoli, koira tuli silti joka päivä odottamaan asemalle monta vuotta eteenpäin), vähintään yhtä kuuluisan Shibuya Crossing -tienristeyksen, josta kulkee päivittäin ihan hillittömästi ihmisiä ja näimme myös hillittömästi ihmisiä. x)
Kuljeskelimme siellä vain ympäriinsä ja katselimme paikkoja. Purikurassa tuli kyllä käytyä. Se on siis sellainen valokuvauskoppi, jossa valitaan kivat asetukset, jonka jälkeen astettaudutaan hektisessä tahdissa muutanaan kuvaan (tällä kertaa kuusi). Kun kuvat on otettu, siirrytään toiseen koppiin, jossa on jonkun verran aikaa koristella kuvat kaikella mahdollisella kivalla härpäkkeellä. Lopuksi kuvat saa printattua itselle mukaan, tietenkin. Sekin oli kivaa. :DD
Lopuksi kävimme vielä pyörimässä vähän Shibuya 109 -ostoskeskuksessa (joka oli pienempi kuin ajattelin) ja lähdimme sitten hiljalleen takaisin asemaa kohti.
Tämän jälkeen meillä oli tarkoituksena tavata erästä koulukaveriamme, jonka kanssa olisimme menneet katsomaan ilotulitusta, mutta oma oloni oli siinä vaiheessa jo sen verran hutera, että jättäydyin suosiolla porukasta. Menimme yhdessä junaan ja toiset jäivät Shinjukussa minun jatkaessani matkaa Ikebukuroon ja sieltä takaisin majapaikkaamme kohti. Kävin kaupassa hakemassa vähän ruokaa ja tulin huoneeseemme potemaan flunssaani.
Huomenna en kyllä tee yhtään mitään.
♥
PS: Eilen koin elämäni ensimmäisen maanjäristyksen! Olimme täällä huoneessamme illalla, kun yhtäkkiä ovemme rupesi kolisemaan ja sängyt huojumaan. Tuntui vähän siltä kuin laivamatkalla olisi raju merenkäynti. :'D Maanjäristys ei ollut mikään iso, mitään ei tippunut pöydältä tai hyllyiltä ja se kesti vain muutaman sekunnin. Mutta nyt on sekin koettu ja tulee varmaan useampiakin vastaan tämän vuoden aikana. ^^"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti