keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Odottelua

Kesäkuu on pitkälti mennyt vain odotellessa.

Sain ne viime postauksessa mainitsemani laput skannattua ja myös lähetettyä kirjeitse Japaniin päin. Sieltä tuli viestiä takaisinpäin, että vakuutukseni "vaikuttaa" olevan tarpeeksi kattava, onneksi.

Eilen tuli sitten hyviä uutisia, kun sain tietää että minut on valittu saamaan JASSO-apurahaa Japanissa ollessani. Tämä helpottaa valtavasti, sillä apuraha lisättynä KELAn opintotukeen tulee kyllä riittämään vallan mainiosti kuukausittaisiin menoihin (ja talven ja kevään vuokran maksamiseen).
Tämän apurahan mukana tulee kyllä lisää vastuuta, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Kaiken näköisiä lappuja pitää vielä allekirjoitella sitten paikan päällä, mutta jo nyt piti taasen yksi sitoumus allekirjoittaa, skannata, laittaa sähköpostilla kopio ja vielä kirjeellä alkuperäinen perässä. Japanilainen byrokratia tuhoaa sademetsiä...

Viimeksi pohdin myös kuinka viettäisin sen yhden ylimääräisen viikon syyskuun alussa. Tulin sittemin siihen tulokseen, että olen Osakassa yötä eräässä kivassa hotellissa (kerron siitä lisää kunhan saan tehtyä varauksen) ja selvitän tieni sitten Kangakulle silloin määrättynä aikana 8. syyskuuta.

Tokion reissusta sen verran, että matkaseuralaiseni sai muutaman mutkan ja vaikeuden kautta varattua meille oikein mukavan huoneen halvalla. Siitä voitte lukea enemmän hänen blogistaan.


Nyt sitten taas vain odotellaan.
Heinäkuussa pitäisi tulla tieto hostperheestä (nimet ja osoite) ja edelleen odotellaan sitä murheenkryyniä, eli Certificate of Eligibilityä. Siitä ei ole kuulunut mitään, mutta se on ihan normaalia. Tällä hetkellä sen pitäisi olla käsiteltävänä siellä jossain tuntemattomassa virastossa. Voi olla, että se ehtii ajoissa, mutta voi myös olla ettei ehdi, 50/50.
En maininnutkaan aikaisemmin, mutta lentolippuni on tosiaan varattu päivälle 31. heinäkuuta, mutta tätä joudun siis vaihtamaan, jos CoE ei ehdi tulla ajoissa.

Tuo aikalaskuri tuossa sivussa muuten, se mittaa aikaa ennen elokuun alkua, siis alkuperäisen suunnitelman mukaista lähtöpäivää. Päivitän laskurin ajan, jos lähtöni viivästyykin.
Kuukauden päästä tiedänkin jo, pääsenkö lähtemään suunnitelmien mukaisesti. Hui.


Tunnelma on edelleen jonkinlaista kauhunsekaista innostunutta jännitystä. Toisaalta en malttaisi odottaa mutta toisaalta tämä oli ehkä tyhmin idea ikinä. Usein tuntuu vain siltä, että haluan jo olla Japanissa ihan vain siksi, etten enää jaksa tätä jatkuvaa miljoonan pienen asian järjestelemistä ja stressaamista. Kohta neljä kuukautta on jo järjestelty ja touhuttu ja mietitty ja eikö se voisi vain jo loppua. Japanissakin on sitten tietenkin kaikennäköistä hoidettavana, mutta ainakin olisin siellä.

Mutta jos jotain olen jo lyhyen elämäni aikana oppinut, niin sen, että asioilla on tapana järjestyä, joskus melkein itsestäänkin. Silti en vain voi olla huolehtimatta, luonteeni ei anna periksi. x)

Mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa. Pitää vain muistaa hengittää.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

"It is my pleasure to announce...

that you have been accepted into our program at Kwansei Gakuin University starting fall 2012."

Olen varma, että kun hakee vaihtoon ihan minne päin maailmaa tahansa, prosessiin tarvitaan aina jonkin verran paperisotaa, mutta olen myös yhtä varma, että japanilaiset ovat siinä ihan omaa luokkaansa.


Sain tuossa pari viikkoa sitten Kwansei Gakuinista sähköpostia, jossa todettiin lyhyesti, että minut on hyväksytty heille opiskelemaan syksystä 2012 alkaen. En edes tiennyt, että minun olisi pitänyt odottaa sellaista mailia, joten yllätyin hieman. Nyt sitten tällä viikolla saapui samanmoinen kirje ihan postissa, ja sen ohessa oli infoa perusasioista ja pari lappua, jotka täytyy allekirjoittaa ja lähettää takasin sekä paperiversioina että sähköisinä kopioina.

Tästä kahtena kopiona lähettämisestä muuten sen verran, että Japanissa on vieläkin ihan yleistä käyttää faksia. Faksillahan olisikin ihan vaivatonta lähettää se ns. sähköinen kopio ja sitten vain alkuperäinen postissa perään. Suomessa on kuitenkin suhteellisen vaikeaa löytää faksia enää mistään (joissain kopiokoneissa sellainen on, mutta olen saanut itsekin todeta, että ne eivät aina toimi ihan niin kuin pitäisi eikä faksi sitten lähdekään minnekään), joten tämä täytyy tehdä sitten vaikeamman kautta, eli skannata tarvittava paperi ja sitten lähettää se sähköpostilla. Tämäkin aiheuttaa tiettyjä vaikeuksia kun en itse omista skanneria, mutta pakkohan siitä on selvitä. Onneksi yliopistolla ainakin on skanneri tai pari.

Toinen näistä allekirjoitettavista papereista koskee sitä, että minun täytyy luvata, että käyttäydyn ihmisiksi Japanissa ollessani enkä heitätä itseäni ulos maasta mistään syystä, että hankin kaikki tarvittavat vakuutukset, että otan opintoni vakavasti, että en tee osa-aikatyötä ensimmäisen kahden kuukauden aikana (ja sen jälkeenkin on pyydettävä lupa Kangakulta) ja että ilmoitan Kangakulle jos matkustelen Japanin sisällä vaihtoni aikana, varsinkin pitkistä reissuista, sillä heidän täytyy tietää missä olen. Nämä siksi, että he toimivat viisumini takaajina ja jos rikon näitä sääntöjä, vaihtoni voidaan keskeyttää ja minun täytyy palata takaisin kotimaahani (omalla kustannuksella, huh).

Toinen lappu liittyy tarkemmin vakuutukseen. Voin valita ottavani joko oman vakuutukseni ihan mistä haluan tai sitten, koska tulen opiskelemaan Kangakussa koko lukuvuoden, olisin oikeutettu myös liittymään Japanin omaan sosiaaliturvaan (tai sitä vastaavaan järjestelmään). Jos tähän liittyisin, Japanin valtio maksaisi 70% (lähes) kaikista lääketieteellisistä kuluista (siis lääkkeet ja lääkärinkäynnit ja sen sellaiset). Loput 30% pitäisi tietysti maksaa itse.
Tämän lisäksi kaikille vaihtereille on pakollista ottaa joku tuollainen erillinen pieni vakuutus, jonka täyttä pointtia en ihan tajua, ja tulipalo- ja vahinkovakuutus.
Koska ehdin (tai okei, vanhempani olivat kilttejä ja otattivat sen minun puolestani, kiitos!) jo ottaa ihan oman vakuutuksen, valitsin luonnollisesti siis sen vaihtoehdon. Tällöin minun täytyy lähettää vakuutuskirjasta englanninkielinen kopio (sentään vain sähköisenä) Kangakuun tarkistettavaksi. Heidän pitää nähdä, että se kattaa kuluja tarpeeksi, eli 2 miljoonaa yeniä tai enemmän (noin 20 000 euroa). Jos he päättävät, ettei vakuutukseni riitä, he laskuttavat minulta automaattisesti sitten sen Japanin oman sosiaaliturvan. Mutta hankkimamme vakuutuksen pitäisi kyllä olla tarpeeksi kattava. Odotan vain äitini postiin laittamaa vakuutuskirjaa, jotta voin ottaa siitä skannin ja laittaa eteenpäin. Laitan samassa mailissa sitten kopiot myös noista allekirjoitetuista papereista.


Koska Japaniin lähetettäviä papereita ei ole tarpeeksi, vaatii myös oma yliopistoni täällä Suomessa paperia tai kahta täytettäväksi ja palautettavaksi.
Tälläinen oli Learning Agreement, johon nyt alustavasti listasin kaikki mielenkiintoiset kurssit Kangakun opinto-oppaasta, hyväksytin listan oman tiedekuntani ihmisellä ja kiikutin paperin sitten vielä vaihtokoordinaattorille, joka leimasi sen ja antoi alkuperäisen takasin minulle. En ole ihan varma pitääkö minun tätä versiota näyttää vielä Kangakussa jollekin kunhan sinne pääsen, mutta eiköhän se selviä.
Minun täytyy joka tapauksessa tehdä toinen samanmoinen kuukauden sisällä opintojen alkamisesta, koska silloin tiedän varmasti mitä kursseja olen sitten oikeasti ottamassa. Tämä paperi tarvitaan siis lähinnä sen takia että kotiyliopistoni voi pitää silmällä minkälaisia kursseja käyn ja jo etukäteen miettiä miten ne voidaan sisällyttää tutkintooni. Tämä sisällyttäminen tapahtuu virallisesti vasta sitten kun olen palannut vaihdon jälkeen takaisin Suomeen ja minulla on todistus Kangakussa käydyistä kursseista.
Kerron kursseista tarkemmin viimeistään sitten kun tiedän mitä pystyn oikeasti ottamaan, eli opintojen alettua.


Hyväksymiskirjeen mukana tuli myös infoa siitä, koska Kangakussa pitää tarkalleen olla, eli 8. syyskuuta. Jos saapuisin samaan aikaan kuin kaikki muutkin, minun pitäisi saapua Kansain kansainväliselle lentokentälle jo 7. päivä. Sieltä olisi sitten kuljetus lentokenttähotelliin jossa saisi asua Kangakun piikkiin sen yhden yön. Seuraavana päivänä hotellilta on sitten kuljetus edelleen yliopistolle, jossa tapaamme hostperheemme (tai ohjataan dormeihin ne opiskelijat, jotka sellaisissa asustelevat).
Tämähän ei sitten kuitenkaan päde minuun, koska olen tulossa Tokiosta päin jo syyskuun alussa. Ainakin näillä näkymin; sen ajan liikkeni ovat vielä vähän sumun peitossa. Yksi vaihtoehto on jopa se, että jos saisin asustella Tokiossa yhden ylimääräisen viikon, voisin sitten suunnata silloin 7. päivä suoraan Kansain lentokentälle ja liittyä siellä muiden vaihtareiden joukkoon hotellissa. Saa nyt nähdä saanko tämän järjestettyä. Toinen vaihtoehto on siis se, että olen syyskuun alusta jo Osakassa viikon verran yötä jossain hostellissa tai vastaavassa ja menen sitten omin neuvoin Kangakulle määrättynä päivänä.
Tiedot siitä miten aikoo saapua paikalle on ilmoitettava Kangakulle (he haluavat näköjään tietää ihan kaiken) ilmeisesti heinäkuun puoleen väliin mennessä, eli siihen asti minulla on aikaa selvittää miten meinaan viettää sen yhden viikon syyskuun alussa.




PS: Luontokuvat ovat Suomenlinnasta. ^^