Viime viikko meni kuin hujauksessa, sillä ystäväni Suomesta tuli käymään ja tekemistä riitti. Vaikka Suomessa olikin syyslomat, minulla ei moisia ole ja jouduin käymään tunneilla vaikka ystäväni olikin täällä. Toivottavasti hänellä ei ihan hirveän tylsää ollut. ^^"
No anyways, viikonloput ovat onneksi vapaita ja ensimmäisen viikonlopun aikana ehdimmekin touhuta ihan omaan malliimme vaikka mitä.
Päättelimme kätevyyden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi sen, että menisin ystäväni kanssa yhdessä hotelliin. Löysimme sopivan hotellin ihan Osakan aseman vierestä (niin, että pääsisin helposti kouluun).
Perjantaina (12. päivä) lähdin aikaisin aamulla (n. 6:30) kotoa kohti lentokenttää, jouduin seisomaan koko 70 minuutin matkan ja vieläpä kiirehtimään junan toisesta puoliskosta toiselle ennen kuin juna laitettiin puoliksi eräällä asemalla. Totta kai minä olin sillä puolella joka ei menisi lentokentälle. Löysin oikean tuloportin vaivatta, mutta jouduin odottelemaan ystävääni niin kauan, että rupesin jo huolestumaan. Onneksi hän sitten lopulta ilmestyi paikalle sillä selityksellä, että maahantulotarkastuksissa oli kestänyt tuhottoman kauan. Lähdimme sitten lentokentän juna-asemalle ostamaan Kristiinalle matkakorttia spesiaalitarjouksella, jossa tuli mukana meno-paluulippu junaan välille lentokenttä-Osakan tienoot-lentokenttä. (Tähän väliin huomautus, että junamatka Osakan asemalta Kansain kansainväliselle lentokentälle maksaa noin 1100 yeniä yhteen suuntaan, eli noin 11 euroa, sillä matka on niin pitkä. Kristiina sai tämän matkan paljon halvemmalla tällä erikoislipulla.) Jonotimme sitäkin jo aika kauan, sillä samalta tiskiltä sai lunastettua esimerkiksi Japan Rail Passin sun muita kivoja lippuja. Saimme sitten lippunsa ja suuntasimme kohti laituria. Junaa siivottiin vielä, emmekä päässeet heti sisälle, mutta näimme siinä odotellessamme kun junan penkit yhtäkkiä kääntyivät itsekseen ympäri, niin että ne olivat taas menosuuntaan. Kaikkea sitä näkeekin... x)
Tämä kyseinen super-expressmikälie ei muuten mennyt Osakan asemalle (jonne meidän olisi pitänyt päästä) vaan kiersi sen nätisti ja olisi mennyt Shin-Osakan aseman kautta Kiotoon päin. Jäimme sitten jo aikaisemmin pois Tennojin asemalla, sillä sen aseman tunsin (se oli lähellä sitä hotellia, jossa vietin yksin viikon tultuani Osakaan). Vaihdoimme junaa ja päädyimme turvallisesti Osakan asemalle, jossa sitten eksyminen taas alkoikin.
Minulla oli kyllä kirjoitettuna ylös selkeät ohjeet siitä, kuinka hotellillemme pääsee, mutta koska en osaa uskoa niitä, löysimme jossain vaiheessa itsemme jostain randomilta tieltä ja näimme hotellimme korkean rakennuksen korttelin tai puolentoista päässä ihan väärässä suunnassa. Lopulta pääsimme oikeaan paikkaan vaikka Kristiina-parka joutuikin raahamaan laukkuaan aivan liian pitkän matka ylimääräistä.
Hotelliin ei voinut kirjoittautua sisään kuin vasta kahdelta ja kello oli tässä vaiheessa 11-12, joten jätimme laukkumme hotellille säilöön ja lähdimme etsimään vatsantäytettä. Syötyämme maittavat annokset ramenia, kiertelimme (lue: eksyimme) Osakan aseman uumenissa, ennen kuin kahden maissa löntystelimme takaisin hotellille. Tässä vaiheessa Kristiina päätti nukkua parisen tuntia, jotta ei olisi ihan niin koomassa, ja minä tein samalla läksyjä pois alta.
Huone oli muuten pieni ja täyttyi sekunnissa vähistäkin tavaroistamme, mutta kyllä me toimeen tulimme.
Kristiinan herättyä lähdimme jälleen seikkailemaan lähiympäristöön. Löysimme kuin ihmeen kaupalla HEP Five -nimiseen kauppakeskukseen (jossa olin käynyt aikaisemminkin) kiertelemään ja juomaan bubble teata.
Kristiinan ensimmäinen päivä Osakassa meni siis pitkälti eksymiseen ja rauhassa hengailuun.
Lauantaina olimme sopineet tapaavamme erään Kristiinan ystävän. Hän ilmestyi paikalle autolla(!) ja menimme ensin syömään. Syömisen aikana pohdimme mitä tekisimme seuraavaksi ja taisimme päätyä ajamaan Kobeen, sillä tämä ystävä on sieltä kotoisin ja meinasi näyttää meille paikkoja. Ajellessamme hän muutti kuitenkin mielensä ja päätti sittenkin viedä meidät vuorille Arimaan. Arima on tunnettu kuumista lähteistään, joskin me emme vierailleet moisissa. Laitoimme vain auton parkkiin ja kiertelimme ympäri Arimaa. Kävimme myös Ariman tienoilla olevassa Zuihouji-puistossa, jossa näimme vähän ruskan oireita jo, vaikkakin hyvin vähän. Kuskimme kierrätti meitä myös Japanin kalleimmalla asuinalueella, jossain Rokko-vuoren tienoilla (en muista alueen nimeä) ja kävimme uudestaan syömässä Ashiyassa (mustekala-okonomiyakia ♥) ennen kuin jäimme kyydistä sopivalla asemalla ja matkasimme takaisin Osakaan (kuskimme asuu itse Ashiyassa, joten hän ei lähtenyt enää ajamaan edes takaisin Osakaan, tietenkään).
Kaiken kaikkiaan mukava päivä, tuli vain taas todettua että japanilaiset ovat liian mukavia (ruoat saatiin ilmaiseksi kun kuski maksoi... <<").
Sunnuntaina suuntasimme Koreatowniin (mikä yllätys, kun molemmat pidämme kpopista...) kiertelemään muutamat krääsäkaupat ja tietenkin vierailemaan siinä kuuluisassa koreakahvilassa. Tällä kertaa siellä laulettiin karaokea (tarjoilijat, emme me) ja hyvin laulettiinkin, meni ihan kylmiä väreitä. Ja kyllä, minut tunnistetaan siellä jo. x)
Samalla reissulla pyörähdimme myös Tennojin alueella isossa kauppakeskuksessa ja tarkoituksena oli myös käydä Shinsekain alueella, mutta koska rupesi satamaan, päätimme sittenkin jättää välistä.
Maanantaista lähtien päivät menivät pitkälti siihen, että minä olin tunneilla ja Kristiina viihdytti sillä välin itseään yliopiston oleskelutilassa ja hyppyperiodini hengailimme yhdessä yliopistolla. Koulupäivän jälkeen taisimme joka päivä hengata vähän aikaan Nishinomiyan suuressa kauppakeskuksessa Gardensissa, jossa käyn liian usein muutenkin.
Keskiviikkona kävimme tavallaan elokuvissa. Tavallaan siksi, että se ei ollut varsinaisesti elokuva vaan keikkataltiointi, joka näytettiin elokuvateatterissa. Kyseessä on tämä, SMTown Live in Tokyo Special Edition 3D. Maksoi maltaita koska se oli tosiaan 3Dnä ja koska sitä näytetään vain pari viikkoa, mutta ei se mitään kun nyt sattui sopivasti olemaan juuri kuin Kristiina oli täällä. Itse keikkataltiointi oli kenties vähän laimea verrattuna oikeaan keikkaan (taltiointi kesti vain kaksi tuntia kun keikka oikeasti kestää neljä-viisi tuntia, joten paljon oli leikattu pois) mutta niinhän vain videot aina. Hauskinta oli ehkä se, että meitä oli teatterissa ehkä parisenkymmentä ja edessämme istuneet tytöt olivat ihan innoissaan, vinkuen ja kikattaen ihmeellisille kohdille. x) Ei se nyt ihan rahan tuhlausta ollut kuitenkaan.
Viikko meni nopeammin kuin olisin suonut ja lauantaina Kristiinan täytyi jo suunnata kohti Suomea. Saatoin hänet lentokentälle ja kiirehdin takaisin Osakaan päin, sillä minun täytyi ehtiä kymmeneksi eräälle Osakan ja Nishinomiyan välissä olevalle asemalle, jotta voisin mennä päiväksi Kiotoon Marittan ja muutaman muun kanssa.
Ehdin kuin ehdikin oikeaan paikkaan melkein ajoissa, vain kaksi minuuttia myöhässä. ^^
Matkasimme sitten junalla Kiotoon. Matka kesti noin 40 minuuttia ja maksoi vain 390 yeniä (noin 4 euroa). Ihana halpaa ja kätevää tämä junamatkustelu Japanissa. ♥
Mukana oli siis minä ja Maritta, Marittan japanilainen tuutori, eräs amerikkalainen vaihtari ja hänen tuutorinsa, sillä amerikkalaisen tuutori ja Marittan tuutori ovat ystäviä muutenkin. Minut oli kutsuttu koska vietän paljon aikaa myös Marittan tuutorin kanssa. Oliko tarpeeksi sekavaa? Siis kaksi japanilaista, yksi amerikkalainen, Maritta ja minä. ^^
Japanilaiset olivat suunnitelleet, että käymme Kiyomizudera-temppelissä ja sinne suuntasimmekin kävellen Kawaramachin asemalta. Sen verran kun sitä näin, Kioto on todella kaunis kaupunki ja ihanaa vaihtelua ainaisille korkeille ja moderneille rakennuksille. Onnistuimme myös näkemään jopa yhden maikon, geishaoppilaan.
Paikalla oli myös paljon ihan normaaleja ihmisiä yukatoissa ja kimonoissa, sillä kuulemma siinä on vain sitä jotain, kun kävelee kimonossa Kioton kaduilla. Naiset tekevät sitä myös ihan huvikseen, mutta näimme myös esimerkiksi pareja kimonoissa, jotka olivat varmasti tuleet hakemaan siunausta avioliitolleen tai muuta vastavaa Kioton lukuisista temppeleistä ja pyhäköistä.
Matkalla Kiyomizuderalle kävelimme pitkin katua, joka oli täynnä matkamuistomyymälöitä. Kiotolle ominainen herkku on yatsuhashi. Se on eräänlaista pehmeää taikinaa jonka sisällä on makeaa tahnaa. Sitä löytyi vaikka mitä makuja, perinteisen punapaputahnan lisäksi esimerkiksi banaania ja makeaa perunaa (vähän kuin bataatti). Ne olivat oikein maukkaita ja käytimme hyväksemme mahdollisuutta maistella ennen ostamista. Ostin mukaan myös rasian tuliaisiksi. Söimme yatsuhashi-kaupan yläkerrassa (ihan oikeaa ruokaa, emme pelkästään herkkuja) ja jatkoimme matkaa päämääräämme kohti.
Kiyomizuderan temppelin alueella on useita rakennuksia mutta kävimme juurikin vain kuuluisimmalla päärakennuksella. Ihailimme näkymiä, otimme kuvia ja kävimme päärakennuksen takana olevassa rakkauden kamille pyhitetyssä shintolaisessa pyhäkössä. Tämä on muuten harvinaista Japanissa, kuulemma, että buddhalainen (Kiyomizudera siis) ja shintolainen pyhäkkö ovat samalla alueella. Toinen japanilaisista halusi onnea rakkauselämäänsä, sillä hän on ilmeisesti ihastunut johonkuhun ja oli aivan onnessaan kun ostaessaan omikujin, ennusteen tulevasta onnesta, hän sai dai-kichin, eli suuren onnen. Toivottavasti tästä nyt on jotain apua tämän pojan kanssa. ^^
Otimme hieman lisää kuvia, sillä Kiyomizudera on todella kauniilla paikalla vuoren rinteellä, josta on mahtava näkymä Kiotoon.
 | ||
| Kiyomizuderan päärakennus ja näkymä Kiotoon. |
Ihmisiä oli toki paljon, mutta ei läheskää niin paljoa kuin tällaisella paikalla voisi olla. Nyt ei ollut mikään sen erikoisempi päivä, vain tavallinen lauantai eikä ruska ollut vielä alkanut kunnolla, joten ihmisiä oli ihan siedettävä määrä.
Kiyomizuderan päärakennuksen vieressä hieman alempana on myös vesiputous, josta voi ihan ilmaiseksi (ai niin, Kiyomizuderaan oli pääsymaksu kyllä, olisiko ollut 300 yeniä) juoda vettä ja sen uskotaan tuovan onnea joko työasioihin (=rahaa), terveyteen tai rakkauteen. Kaikkia kolmea ei voi saada, muuten vesi ei toimi, joten juodessa täytyy päättää mihin asiaan haluaa onnea. Kulttuurierot huomattiin siinä kun juteltiin jonottaessa, mitä varten kukin aikoisi juoda ja suomalaiset sanoivat miettimättä rakkauden, amerikkalainen taasen työn ja toinen japanilaisista myös työn. Toinen japanilainen jäi miettimään työn ja rakkauden välillä, enkä tullut kysyneeksi jälkeenpäin kumpaan hän päätyi. x)
Oleskeltuamme tarpeeksi temppelin alueella lähdimme takaisin asemalle päin, mutta matka hieman venyi kun kävimme läpi monet matkamuistomyymälät ja herkkukaupat (maistelemassa asioita tietenkin).
Japanilaisten kanssa on aina mukava käydä kuuluisissa japanilaisissa paikoissa, sillä he tietenkin tietävät paljon asioita omasta kulttuuristaan ja osaavat kertoa niistä mielenkiintoisimmat. Lisäksi nämä tuutorit ovat todella mukavia ihmisiä, joten senkin puolesta heidän kanssaan on kiva viettää aikaa. ^^
Tämä viikko on mennyt ohi ihan todella nopeasti, lähinnä vain opiskellessa. Ensi viikon maanantaina on vuorossa japanin kieliopin välikoe, josta haluan saada hyvän arvosanan. Onneksi tähän mennessä ainakaan minulla ei ole ollut mitään ongelmia kieliopin kanssa, joten kokeenkin pitäisi mennä hyvin. Opiskelen kuitenkin edelleen ahkerasti (paitsi tänään kun piti käydä shoppailemassa erinäisiä asioita, mm. kenkiä) ja teen parhaani.
 |
| Maiko |
♥
PS: Pyydän anteeksi noita pelottavia kasvottomia ihmisiä, mutta kun heidän kasvonsa olivat ihan täysin tunnistettavissa enkä tullut pyytäneeksi lupaa heidän kuviensa julkaisuun niin olkoot nyt noin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti