maanantai 31. joulukuuta 2012

Elämä Japanissa: Liikkuminen, asuminen ja sää

Koulumatkani varrelta.
Liikkuminen

Hyviin puoliin lukeutuu ehdottomasti julkinen liikenne, erityisesti junat. Japanissa junalla pääsee kätevästi lähes kaikkialle ja junalla matkustaminen on pääasiallisesti myös todella halpaa.
Junayhtiöitä on monia ja useimmat niistä ovat suhteellisen paikallisia, esimerkiksi eniten käyttämäni Hankyu, joka kulkee vain Osakan, Koben ja Kioton välisellä alueella, aika suppeasti. On myös olemassa koko maan kattavia yhtiöitä, lähinnä JR (Japan Railways), joka operoi muun muassa myös Shinkansen-luotijunia.
Japanissa on toki myös pitkän matkan junia, sellasia kuin Suomessakin, mutta eniten matkustetaan lähijunilla, jotka Japanissa kuitenkin kulkevat todella pitkiäkin matkoja. Esimerkiksi Kobesta Kiotoon asti pääsee lähijunalla, vaikka välimatka on lähes 60 kilometriä. Suurin ero pitkän matkan junan ja lähijunan välillä taitaakin olla se, että lähijunaan ei tarvitse ostaa istumapaikkalippua.
Lippujen hintaan vaikuttaa vain ikä (aikuinen vai lapsi) ja matkattava välimatka. Matkaan kuluvalla ajalla ei ole mitään väliä, joten asemien sisällä, siis lippuporttien sisäpuolella on vähänkin isommilla asemilla kahviloita, kirjakauppoja, conbineita ja jopa kunnon marketteja.
Kuten sanottu, liput ovat halpoja. Esimerkiksi matka Nishinomiyasta Kiotoon (Kawaramachin asemalle) (välimatka ~58 km) maksaa 450 yeniä, eli vajaa 5 euroa. Nishinomiyasta Osakaan on noin 16 kilometriä ja lipun hinta on 260 yeniä (vajaa 3 euroa). Kaikki hinnat Hankyun junilla, sillä asun sen aseman lähellä ja sitä yhtiötä käytän eniten.
Minulla on olemassa myös opiskelijan commuter pass junaan, jolla voin matkustaa Nishinomiya-kitaguchin ja yliopistoa lähimmän aseman väliä kolme kuukautta hinnalla 5160 yeniä. Se toimii mihin aikaan vain, myös viikonloppuisin, joten hinnaksi tulee per päivä noin 57 yeniä, eli vajaa 60 senttiä. Kertalippu samalle välille on 150 yeniä yhteen suuntaan, eli säästän commuter passillani reilu 240 yeniä per päivä. Kannattaa. :D

Linja-autoista minulla ei ole sen suurempaa kokemusta, mutta ainakin Nishinomiyassa nekin voisivat olla ihan varteenotettava vaihtoehto, jos sellainen sattuisi sopivasti oman kulkureitin varrelle. Nishinomiyassa linja-autolla kulkeminen maksaa nimittäin aina saman verran, riippumatta siitä kuinka pitkän matkan kulkee. Hinta oli muistaakseni 210 yeniä, eli pari euroa. Lyhyillä matkoilla hinta on aika kova (minun mielestäni ainakin), mutta jos täytyisi mennä yhtään kauemmaksi, maksaisi lippu itsensä jo takaisin.


Kun puhutaan Japanin liikenteestä, täytyy mainita myös liikenteenvalvojat. Mainitsin näistäkin jo edellisessä postauksessani pikaisesti. Täällä siis erityisesti ruuha-aikaan joissakin risteyksissä (pääsääntöisesti sellaisissa joissa on paljon jalankulkuliikennettä ja autoja), myös valollisissa, seisoo liikenteenvalvojia. Heillä on joko valkoinen ja punainen lippu tai sitten (pimeällä) iso punainen valotikku. Niillä he sitten näyttävät vuorollaan jalkankulkijoille ja autoille koska risteyksen saa ylittää tai ohittaa. Jalankulkijoille he yleensä myös sanovat saman asian, tai varoittavat kun auto on tulossa. En tiedä ovatko nämä henkilöt poliiseja vai jotain muita, mutta erittäin avuliaita he ovat, eikä tien ylittämistä tarvitse pelätä.
Täällä autot kyllä ajavat muutenkin pääsääntöisesti ihan sääntöjen mukaisesti ja pysähtyvät usein antamaan tietä jalankulkijalle, ainakin mitä itse olen nähnyt.
Täytyy ihan randomilla mainita myös se, että pyöräillessä kypärä ei ole pakollinen mutta valo pitää ehdottomasti pimeällä olla. Jos valoa ei löydy, voi saada jopa sakot. Kerran olen sitä jopa itse todistanutkin. Oli jo pimeää kun lähin kotiin yliopistolta ja eiköhän siinä yhdessä risteyksessä ollut poliisi pitämässä ratsiaa pyöräilijöille ja joku poika oli jo jäänyt kiinni.

Kapeat tiet ovat täällä kyllä jotain harvinaisen pelottavaa. Varsinkin tällaisella vuoristoisemalla aluella on erityisen kammottavaa kävellä tien vartta (koska jalkakäytäviä ei ole, nehän vievät ihan liikaa tilaa) kun mutkikkaalla tiellä tulee linja-auto vastaan ja se menee ohi vajaan puolen metrin päästä. Tämä tapahtuu lähes joka arkipäivä, sillä koulumatkani varrella on juurikin tällainen kohta.

Koulumatkani varrelta.
Asuminen

Huono puoli on myös kylmyys. Ulkona ei suinkaan ole kylmä, mutta sisällä.
Suomalaisena on tottunut siihen, että ikkunat ovat kaksin- tai jopa kolminkertaisia, eristys on hyvä ja keskuslämmitys löytyy kaikkialta (kerrostaloissa siis). Talvella on ihana tulla pakkasesta sisälle ja lämmitellä raajojaan.
Toista on Japanissa. Ikkunat ovat yksinkertaiset ja muutenkin suhteellisen vetoiset. Eristystä ei varmasti ole juuri laisinkaan ja lämmitys loistaa poissaolollaan.
Japanilaisilla on toki lämmityskeinoja. Esimerkiksi ilmastointilaitteilla voi myös lämmittää, on olemassa ns. liikuteltavia pattereita, joko sähköisiä tai kaasulla toimivia ja tietenkin kotatsu (kahvipöydän tyylinen, jonka päälle laitetaan huopa tai kaksi ja jonka alapuolella on sähköllä lämpiävä lämmönlähde. Sen ympärillä sitten istutaan, laitetaan jalat huovan alle ja nautitaan lämmöstä). Teoriassa.
Hostmummollani on kyllä talonsa parissa huoneessa ilmastointilaitteet, mutta ei tietenkään minun huoneessani. Myöskään kotatsua tai edes pattereita hän ei ole vielä ainakaan kaivanut esiin. Olen jo aikoja sitten saanut paksun peiton (saman paksuinen kuin yleensä petauspatjat Suomessa) ja karvaisen, lämpimämmän lakanan. Ei minulla nukkuessani olekaan kylmä (paitsi nenään).
Vaikka lämmityslaitteita olisikin, niiden käyttäminen on suhteellisen järjetöntä kun lämpö karkaa kuitenkin heti ulos vetoisista ikkunoista ja sähköön menee vain turhaan rahaa.
Minun huoneessani on siis kylmä. Tällä hetkellä ulkolämpötila on päivisin noin 17-18 (15-20) ja öisin ehkä 12-17 astetta. Huoneessani on päivisin parhaimmillaan 20 ja pahimmillaan 15 astetta. Sormiin on kylmä, muuten olen vielä ihan hyvin pärjännyt.
Täytyy vain mainita, että nykyään nukun paksuissa olohousuissa, lämpimissä sukissa, t-paidassa ja lämpimässä olohupparissa. Kun istun tietokoneen ääressä, minulla on sen lisäksi vielä karvaiset tohvelintyyliset ja pieni huopa jalkojen päällä. Onneksi vaatteet eivät vielä suinkaan ole loppuneet kesken, mutta säästelen järeimpiä aseita vielä hetken, sillä lämpötila tippuu nykyään lähes päivittäin.
Eipähän ainakaan ole kuuma. Parempi näin, pidänkin viileästä ja kylmästä enemmän kuin siitä kesän tappavasta kuumuudesta. Ei ole kesää ikävä, ei. Lunta kylläkin, voisiko joku lähettää sitä Suomesta tännekin?
Pakko mainita sekin, että eivät kaikki talot täällä sentään ole mitään igluja. Hokkaidolla, pohjoisessa, jossa tulee luntakin ihan kunnolla, tunnetaan kyllä moninkertaiset ikkunat ja lämmitys. Rikkaat ihmiset myös muualla Japanissa ovat panostaneet elämiseensä, kuten esimerkiksi Marittan hostperhe. Heillä on nimittäin lattialämmitys, joka on ehdotonta luksusta Japanissa (kuten kai Suomessakin). Avainsana tässä on kuitenkin ihan oikeasti se rikkaus... vain ne joilla on rahaa tuhlattavaksi asti voivat hankkia kunnon lämmityksen. Tässä suhteessa Japanissa on jotain vikaa. Varsinkin kun ottaa huomioon sen, että Japani on sentään tuliperäinen maa... täällä on kuumia lähteitä, miksi ihmeessä niitä ei käytetä lämmitykseen? Ja eikö kunnon eristys auttaisi myös kesällä niin, ettei talon lämpötila nousisi niin paljoa? Kyllä, olen suivaantunut. Ei tässä nyt missään tropiikissa asuta, mutta japanilaiset eivät vain tajua ettei tarvitsisi palella. Ja hassua on se, että japanilaiset valittavat kylmyydestä kuitenkin todella herkästi. He ovat valittaneet sitä jo melkein kuukauden, kun itse en ulkona vieläkään pidä edes takkia.
Tätä kohtaa kirjoittaessani kello on noin varttia yli yhdentoista illalla ja lämpötila huoneessani on 17 astetta (ostin vartavasten 100 yenin kaupasta lämpömittarin).
//EDIT:
Tämän kirjoittamisesta taitaa olla jo pari kuukautta ja kun nyt vuoden lopussa kirjoittelen lisäystä, on huoneessani pahimmillaan 8 astetta ja parhaimmillaankin noin 13. Tällä hetkellä (29.12.) on hieman lämpimämpi taas, jopa 17, mutta ei tässä suinkaan vielä olla lämpimämpään menossa, sillä tammikuu on kylmin kuukausi.
Hostmummoni on aikoja sitten jo antanut minulle käyttöön öljylämmittimen, mutta se kapistus on aika hyödytön eristyksen puutteen vuoksi. Silloin tällöin iltaisin kyllä käytän sitä, jotta en ihan kangistuisi, mutta se toimii vain juuri niin kauan kuin se on päällä. Tunnin päästä siitä kun laitteen sammuttaa on jo kymmenen astetta kylmempi. Ja siitä käyttäessä syntyy jonkinlaisia vaarallisia kaasuja (häkää kenties), joten ikkunaa täytyy avata ainakin kerran tunnissa. Yöllä on jo käytössä monta kerrosta vaatteita ja kaksi peittoa. Peiton alla on lämmin, mutta herääminen on ikävää. Ja vaatteiden vaihtaminen.
Onneksi talvi ei täällä kuitenkaan kestä ihan niin kauaa kuin Suomessa.

Koulumatkani varrelta.

Sää

Sää vastaa tällä hetkellä kuta kuinkin Suomen alkusyksyä. On siis vielä suhteellisen lämmintä, mutta tuuli on alkanut jo kylmentyä. Silloin kun tulin tänne kaikki varmasti muistavat jatkuvan valittamiseni siitä että täällä on k u u m a. Olin ikionnellinen kun ehkä syyskuun loppuun mennessä lämpötilat tippuivat jo pysyvästi alle 30 asteen. Lokakuun puolivälissä tuli joku yhtäkkinen viiden asteen pudotus ja sen jälkeen esimerkiksi huoneessani on ollut lähestulkoon aina kylmä. Kuten mainittu, lämpötila tuntuu nyt tippuvan aika nopeasti ja olemme jo pysyvästi alle 20 asteessa. Aamulla mennessäni kouluun puoli yhdeksän maissa matkani varrella oleva sääasema näyttää nykyään suunnilleen 16 astetta.
Se täällä on hassua suomalaiselle, että aurinko lämmittää edelleen ihan kiitettävästi niin että auringossa saattaa olla kuuma kun on pukeutunut viileämmän sään mukaan. Sekin on hassua, että puutarhoissa kukkivat kukat ja koulumatkan varrella olevat lukuiset pikkukasvimaapellot kasvavat edelleen jotain vihreää salaatin näköistä.
Kylmin kuukausi on kai tammi- tai helmikuu, mutta silloinkaan ei taida mennä kuin alimmillaan nollaan. Lunta ei näillä leveysasteilla odoteta ollenkaan, tai jos sitä sattuisikin muutama vanupuikonpää satamaan, se ei jää maahan.
//EDIT:
Nyt ollaan edetty jo vähän niin kuin Suomen loppusyksyyn tai ehkä alkutalveen. Alimmillaan on lähempänä nollaa, joskin vain yöllä ja päivällä ollaan ehkä 5-10 asteen tienoilla. Joissakin puissa on edelleen lehtiä ja kukat saattavat kukkia ihan innoissaan. Lunta en minä ole nähnyt edelleenkään, sillä asun hieman liian matalalla, mutta kyllä tässä tienoilla jotkut ovat väittäneet nähneensä jotain valkoista tippuvan taivaalta. Se sulaa kyllä heti osuessaan maahan.

Lämmittimeni...


1 kommentti:

  1. Tällaiset postaukset ovat oikasti tosi viihdyttäviä lukea kun pystyy vertailemaan kahden maan välillä olevia eriäväisyyksiä.

    Omasta kokemuksesta voi ainakin sanoa tuohon Japanin lämpötiloihin että hienosti heiluttiin Kiotossa kaverin kanssa lähes t-paitasillaan siinä helmikuun loppupuolella (2009). :D Että taitaa olla Tammikuu Japanin kylmin kuukausi ja Helmikuussa sitten lähdetään kipuamaan taas lämpötiloissa ylöspäin.

    Teillä taitaa Marittan kanssa olla aika kiireistä kouluhommien kanssa tuossa alkuvuodesta. Toivon kuitenkin että voisin teitäkin nähdä jossain välissä tuossa tammi-huhtikuu välillä, Osakassa kun oleskelen (alkaen 11.1.). :3

    VastaaPoista